Vaikka työturvallisuuskulttuuri on viime vuosikymmeninä parantunut työpaikoilla, Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvion mukaan vuonna 2018 sattui Suomessa palkansaajille edelleen 127 000 työtapaturmaa, joista noin 104 000 oli työpaikkatapaturmia ja noin 23 000 asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneita työtapaturmia. Työpaikkatapaturmien määrä nousi noin 2 % ja työmatkatapaturmien määrä puolestaan laski noin 5 % vuodesta 2017. Kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui viime vuonna 16 työntekijälle. Ennakkoarvion mukaan viime vuonna kaikkien toimialojen tapaturmataajuus (=korvattua työpaikkatapaturmaa per miljoona tehtyä työtuntia) oli 29,1, joka nousi hieman edellisestä vuodesta. Suurimmalla osalla päätoimialoista tapaturmataajuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla.
Suomi on pienten ja- keskisuurten yritysten maa. Maassa oli vuonna 2017 286 934 yritystä pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Yrityksistä 99,8% on alle 250 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä (Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2017). Tapaturmavakuutuskeskus ja Tilastokeskus toteuttivat vuonna 2016 analyysin, jossa laskettiin yksityisen sektorin palkansaajien työpaikkatapaturmataajuusluvut toimialoittain eri yrityskokoluokissa. Analyysin mukaan suurissa yrityksissä tapaturmataajuus (32,8) on huomattavasti alhaisempi kuin pienissä- (44,7) ja keskisuurissa (45,2) yrityksissä. Talonrakentamisen toimialalla ero tapaturmien taajuudessa korostuu. Pienissä yrityksissä tapaturmataajuus on jopa 123,6, keskisuurissa yrityksissä 87,3 ja suurissa yrityksissä 40,9. Työtunteihin suhteutettuna pienessä talonrakennusyrityksessä tapahtuu siis analyysin mukaan kolme kertaa enemmän tapaturmia kuin suuressa saman alan yrityksessä. Miksi näin on? Syitä on varmasti monia, mutta pk-yrityksissä resurssit ovat niukemmat kuin suurissa yrityksissä ja ne kohdennetaan yrityksen ydinliiketoimintaan. Usein pk-yrityksissä rahaa työturvallisuuden kehittämiseen on rajallisesti ja yrityksien työturvallisuusosaamisessa voi olla puutteita. Selvää kuitenkin on, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on vielä tekemistä työturvallisuuden kehittämisessä.
Yrittäjä, miten sinä näet työturvallisuuden? Pakollisena pahana vai mahdollisuutena?
Lain mukaan yrityksen palkatessa ensimmäisen työntekijänsä, on työnantajan otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus työntekijälle, nimettävä työsuojelupäällikkö, tehtävätyön ja työolojen riskienarviointi ja työsuojelun toimintaohjelma, on tutustuttava työtä koskevaan lainsäädäntöön, järjestettävä työterveyshuolto ja huolehdittava perehdytyksestä. Yrityksen kasvaessa laki edellyttää selvittämään työstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät yhteistyössä työntekijöiden, työsuojeluvaltuutetun (vähintään 10 työntekijän yrityksessä), työsuojelutoimikunnan (vähintään 20 työntekijää) ja esimiesten kanssa. Vaaratekijöiden tunnistamisen jälkeen tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin niiden poistamiseksi. Työturvallisuuden yhteistoiminta työtekijöiden kanssa eli työsuojelu voi olla ”pakollinen paha” yritykselle, mutta voisiko työturvallisuuden kehittäminen olla yritykselle enemmänkin mahdollisuus?
Vaikka työturvallisuudessa on ensijaisesti kyse siitä, että jokainen meistä pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin läheistensä luokse, on jokainen työpaikalla sattunut tapaturma myös kallis yritykselle. Keskimäärin yksittäisen työtapaturman on laskettu maksavan 8500 euroa, mutta työtapaturmasta aiheutuvat epäsuorat kustannukset voivat olla tätä lukua paljon suuremmat. Piilokustannusten määrä voi nousta jopa kymmenkertaiseksi tapaturman suoriin kustannuksiin verrattuna ja jäävät työnantajan maksettavaksi. Piilokustannuksia voivat olla esimerkiksi vahingoittuneen henkilön palkka tapaturmapäivänä, muiden henkilöiden työajan menetys, raivaus, siivoaminen, keskustelut, alentunut työteho, välittömän tapaturmavaaran poistamiskustannukset, tapaturman tutkinta, tapaturmailmoituksen tekeminen, töiden uudelleenjärjestelyt, ylityöt, sijaisen rekrytointi ja opastus, sijaisen palkka, omaisuusvahingot, tuotannon tai palvelun häiriöt, kuntoutuskustannukset, imagotappiot, sopimussakot, vakuutusmaksujen nousu, ympäristövahingot, oikeudenkäyntikulut, vahingonkorvaukset vahingoittuneelle ja sakot. Edellä mainitut epäsuorat kustannukset voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin vakavien työtapaturmien kohdalla, joten on sanomattakin selvää että jokainen yritys haluaa viimeiseen asti välttää tällaiset tapahtumaketjut.
Jokainen työntekijä tulee vakuuttaa tapaturmien varalta tapaturmavakuutuksella. Oletko koskaan miettinyt miksi yrityksesi tapaturmavakuutus on niin kallis? Vakuutuksen hinnoittelu lähtee liikkeelle siitä, millä todennäköisyydellä työpaikalla sattuu ja tapahtuu. Esimerkiksi rakennusmiehen tapaturmavakuutuksen hinta voi olla kymmenkertainen verrattuna toimistotyöntekijään. Vakuutus on aina keskinäinen sopimus yrityksen ja vakuutusyhtiön välillä ja yritysvakuutusten hinnat vaihtelevat riskien mukaan. Yrityksen alentuneella tapaturmataajuudella voi siis olla suora vaikutus tapaturmavakuutuksen hintaan.
Parantuneen työturvallisuuden myötä yrityksen työntekijöiden tuottavuus paranee, kun tapaturmat, vaaratilanteet ja työstä johtuvat sairauspoissaolot vähenevät. Pitkällä aikavälillä työturvallisuuden kehittyminen näkyy parantuneena työhyvinvointina ja työssä jaksamisena, jotka vaikuttavat osaltaan positiivisesti työurien pidentymiseen. Turvallisen käyttäytymisen on todettu myös siirtyvän työpaikalta kotiin, jolloin vapaa-ajan tapaturmista johtuvat poissaolot vähenevät. Työturvallisuuskulttuurin parantaminen on myös satsaus laatuun, kun päivittäisessä työssä osataan huomioida paremmin työn suunnittelu sekä riskit. Järjestyksessä oleva työmaa on parantuneen turvallisuuden lisäksi myös tehokkaampi työympäristö, kun esimerkiksi työvälineet löytyvät nopeammin.
Työturvallisuuden vastuullisesti hoitavan yrityksen maine kiirii asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa ja vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi urakoita saadaan. Siisti ja järjestyksessä oleva rakennustyömaa on hyvä käyntikortti. Asianmukaisesti hoidettu työsuojelu vaikuttaa positiivisesti myös yrityksen työnantajakuvaan ja työpaikan maine työntekijöiden näkökulmasta parantuu. Tämä helpottaa muun muassa uusien työntekijöiden rekrytointia.
Työturvallisuus on siis ennen kaikkea sijoitus tulevaisuuteen. Se on mahdollisuus kasvattaa yrityksesi tuottavuutta, laatua ja työhyvinvointia sekä parantaa yrityksen imagoa. Kuopion Korvaharjussa sijaitsevan Työturvallisuuden harjoitusalueen (TTHA) käytännönläheisellä koulutuksella voidaan edistää työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuus osataan paremmin huomioida päivittäisessä työssä ja työtapaturmia aiheuttavia riskejä pystytään vähentämään työpaikalla. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää työturvallisuudesta ja sen kouluttamisesta alueella, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen. TTHA mahdollistaa yrityksellesi yksinkertaisen ja kustannustehokkaan mahdollisuuden satsata työturvallisuuteen.
