Turvallisuusjohtaminen, mitä se on? Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan tavoitteellisia toimia, joilla työpaikka jatkuvasti ylläpitää ja kehittää työn ja työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Eli turvallisuutta on johdettava samoin kuin muutakin toimintaa. Turvallisuutta täytyy pitää yllä ja se on koko organisaation tehtävä.
Hyvä turvallisuusjohtaminen on yhteispeliä, josta kaikki hyötyvät, niin työnantaja kuin työntekijäkin. Hyvin hoidettu turvallisuusjohtaminen tukee muutenkin laadukasta toimintaa.
Yritykset mielellään kertovat turvallisuusasioidensa olevan heillä kunnossa. Usein siellä on sellainen tilanne, kun lakisääteisiin tehtäviin on nimetty henkilö, kuten työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut on valittu, niin todetaan asian olevan kunnossa. Kun työsuojelupäällikön tehtävät annetaan jollekin henkilölle omien tehtävien lisäksi, olisi varmistettava, että hänellä on resurssit myös tämän tehtävän hoitamiseen. Tilanne voi johtaa siihen, että hoidetaan vain akuutteja asioita ja turvallisuuden kehittäminen jää vähemmälle huomiolle. Usein turvallisuusasiat jäävätkin liiaksi valtuutettujen hartaille. Toimivien käytänteiden puute aiheuttaa, että johdon tahtotila ei saavuta työntekijöitä eikä taas johto tiedä, missä kentällä mennään. Suomalaisilla on vähän sellainen helmasynti, että ei toimita sen mukaan kuin on puhuttu ja ohjeistettu. Katsotaan, että kun paperit ja organisaatio kunnossa, niin kaikki on ok. Tämä ei kuitenkaan ole tavoitteellista ja määrätietoista toimintaa.
Usein herätään todellisuuteen vasta, kun jotakin vakavaa tapahtuu. Silloin ollaankin jo pahasti myöhässä ja korjattavaksi jää vain vahingon seuraukset. Ennakoivien turvallisuuskäytänteiden ylläpito on tärkeää. Niillä vaikutetaan jatkuvasti toimintatapoihin ja olosuhteisiin. Varmistetaan, ettei vahinkoja pääse tapahtumaan. Tämä edellyttää jatkuvaa turvallisuusasioiden esilläpitoa ja niiden mukaista toimintaa. Turvallisuudesta huolehtiminen on luonnollinen osa jokaisen työtä.
Kun yrityksen johto ottaa tehtäväkseen turvallisuuskulttuurin kehittämisen, ensin luodaan turvallisuuspolitiikka, jossa päätetään turvallisuustyön päämäärät. Samalla tuodaan julki johdon sitoutuminen ja henkilöstön merkitys turvallisuuden toteuttamisessa. Tämän jälkeen luodaan turvallisuusorganisaatio, määritetään järjestelmälliset toimintatavat eli käytänteet, vastuut ja velvollisuudet. Käytänteitä ovat mm. riskien arviointi, toimenpiteiden toteuttaminen, osaamisen varmistaminen, tiedonkulusta huolehtiminen sekä mittaaminen ja seuranta. Turvallisuusorganisaation on liityttävä saumattomasti yrityksen muuhun organisaatioon. Näin turvallisuusasiat tulee hoidettua samalla tavalla kuin muutkin asiat.
Ainoastaan tapaturmalukujen ja -taajuuksien seuranta ei riitä. Jos todetaan käytänteissä olevan puutteita, on oltava valmius tehdä niihin korjaavia toimenpiteitä. Pelkkä turvallisuuden tunnuslukujen mukaan eläminen on sama kuin ajaisi autolla taustapeilin kautta. Siksi tilannetietoisuus on tärkeää ja se hoituu näiden käytänteiden toimivuutta seuraamalla.
Toimivan turvallisuuskulttuurin tunnusmerkkejä on koko henkilöstön valmiudet puuttua epäkohtiin. Se ei ole vain esimiesten tehtävä, vaikka se ilman muuta on heidän perustehtäviään. Se näkyy myös kurinalaisuutena. Tehdään niin kuin on sovittu ja ohjeet edellyttävät. Pidetään huolta itsestä ja työkavereista. Käytetään palautejärjestelmää, vahingot ja vaaratilanteet tutkitaan. Tärkeää on löytää vahinkojen syntyyn vaikuttaneet perussyyt. Korjaavat toimenpiteet tulee suunnata juuri perussyihin. Kun tutkimusten tulokset käsitellään koko henkilökunnan kanssa, tapahtuu yhdessä oppiminen. Tavoitteena on, että samat asiat eivät toista kertaa aiheuta vahinkoja.
Poikkeama, olipa se millainen tahansa, aiheuttaa aina myös turvallisuusriskin. Kun poiketaan totutusta, syntyy uusi tilanne, joka voi tuoda yllätyksiä.
Turvallisuusjohtamisen on luonnollinen osa jokapäiväistä työtä. Pidetään siis huolta omasta ja työkavereiden turvallisuudesta.
