Skanska Talonrakennus Oy on pudottanut Skanska-konsernin toimitusjohtaja Tuomas Särkilahden mukaan työtapaturmataajuutensa alle kymmenesosaan 15 viime vuotena. Tapaturmataajuus on alihankkijat mukaan lukien valtakunnallisesti enää kuusi työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Se ei ole Särkilahden mielestä kuitenkaan riittävä etenkään, kun lukemaa ei viime vuonna onnistuttu painamaan alas.
– Meidän on yhä pyrittävä kohti tapaturmattomuutta ensi vuosikymmenen alkuun mennessä, vaikka tavoite kuulostaisi käytännössä utopistiselta. Yksikin tapaturma on liikaa. Kaikkien työntekijöiden olisi päästävä joka päivä kotiin ilman vammoja, tähdensi Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalueella pidetyn koulutustilaisuuden avannut Särkilahti.
– Skanska Talonrakennus Oy:n työtapaturmataajuus liikkui 2000-luvun alussa sadan tienoilla vuosittain, vaikka aliurakoitsijoiden työtapaturmia ei laskettu ja vasta vähintään kolmen päivän sairasloman aiheuttaneet turmat tilastoitiin. Nyt noteerataan jo yhden päivän sairasloman työtapaturmat. Lisäksi Itä-Suomen laskenta-alue on laajentunut Kuopiosta Jyväskylän, Lahden ja Lappeenrannan seuduille. Erityisesti Jyväskylä on kunnostautunut tapaturmien vähentämisessä, kertoi Skanska Talonrakennuksen työsuojelupäällikkö Matti Eronen.
Pieniinkin riskeihin ja turmiin puututtava
Hän korosti, että pieniinkin työtapaturmiin, vähältä piti -tapahtumiin, vaaranpaikkoihin ja riskeihin pitää reagoida työmailla jämerästi. – Puuttumisen kynnys pitää olla äärimmäisen matala. Työturvallisuushavainnot kuuluvat kaikille, koska niillä estetään onnettomuuksia etukäteen. Vahinkoja voidaan lieventää varautumisella suojavarustein.
– Yleisimmät työtapaturmat ovat pysyneet samoina. Niitä ovat putoamiset korkealta tai kaivantoon, kaatumiset, kompastumiset ja viiltämiset. Myös lastien purkamisissa työmailla sattuu liikaa onnettomuuksia. Talonrakennusteollisuus ry:n tilastojen mukaan suurimmassa vaarassa rakennusalalla ovat kädet. Lähes puolet työtapaturmista kohdistuu niihin ja lähes kolmannes sormiin. Puukot ja mattoveitset ovat vaarallisimmat työvälineet työmailla, muistutti Eronen.
Välittämisen kulttuuri ja oikea asenne työmaille
Matti Eronen korosti välittämisen kulttuuria työmailla eli huolenpitoa itsensä lisäksi kavereista, olivatpa he oman yhtiön tai aliurakoitsijan palveluksessa.
– Työnantajalle kuuluu lain mukaan huolehtimisvelvoite työnteon turvallisuudesta, mutta käytännön toteutus on myös työntekijöiden ja -johdon vastuulla. Työnjohdolta edellytetään tarkkaa turvallisuusjohtamista eli työturvallisuussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kuten työvaiheisiin ja -välineisiin perehdyttämistä – jatkuvaa valvontaa unohtamatta. Työmaiden turvallisuutta monipuolisesti arvioivat TR-mittaukset ovat hyvä työkalu. Työturvallisuuspuutteet syntyvät useimmiten heikoista asenteista, huomautti Eronen.
Hyvä työturvallisuus edellyttää hänen mukaansa myös osaamista ja työturvallisuusasioiden tuntemista. Skanskan sopimusasiakirjoissa on vaatimukset työturvallisuudesta, työympäristöstä, käytettävistä tuotteista ja materiaaleista sekä tavarantoimituksista ja kuormien purusta.
Skanskalla on kaikille avoimia ja maksuttomia palveluja turvallisuusasioiden oppimiseksi ja tiedon jakamiseksi. Uusi perehdytysportaali (http://elearning.skanska.fi) on tarkoitettu Skanskan yhteistyökumppaneille kuten aliurakoitsijoille, tavarantoimittajille, oppilaitosten edustajille, suunnittelijoille ja harjoittelijoille. Turvallisuuspakasta (http://pakka.skanska.fi) löytyvät tärkeimmät rakennustyömaan turvallisuussäännöt kaikkien maksuttomaan käyttöön.
Konsernijohtaja Tuomas Särkilahti tähdensi, että työturvallisuusasioissa on tärkeää tehdä avointa ja tehokasta yhteistyötä kaikkien rakennusalan toimijoiden kesken kilpailuasetelmasta huolimatta.
Kuopion tapahtumassa evästettiin 60 osallistujaa työturvallisuusjohtamisesta, kuormien kuten rakennuselementtien purkamisesta ja välivarastoinnista sekä työ- ja suojavarusteiden valinnasta ja käytöstä. Opastajina olivat Skanskalta Matti Erosen lisäksi Toni Tarvainen, Ari Mynttinen ja Markku Tirronen sekä suojavaruste-yritys Skydda Oy:ltä Juhani Koski.
Harjoitusalueen käyttö kasvaa ja kehittyy
Elokuussa käyttöön vihitty Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalue on ahkerassa käytössä Pelastusopiston projektipäällikkö Maarit Mannisen mukaan.
– Avajaisten jälkeen alueella on vieraillut noin 700 henkilöä, ja siellä on pidetty isojakin koulutustilaisuuksia. Sopimuskumppaneistamme on koulutettu yli 90 henkilöä toimimaan alueella kouluttajina.
– Työturvallisuuden harjoitusalueella on 32 vuosimaksullista sopimuskumppania. Ensi vuonna kumppaniverkosto ja koulutusrastien määrä kasvavat ja nykyiset rastit kehittyvät. Harjoitusalue monipuolistuu niin rakennusalan kuin muidenkin toimialojen tarpeisiin, kertoi Maarit Manninen.
Kuopion Putkiapu Oy:lle Skanskan turvallisuuspalkinto
Valtakunnallinen Skanska-rakennuskonserni palkitsi Kuopion Putkiapu Oy:n työturvallisuusasioissa kunnostautuneena yhteistyökumppanina ja aliurakoitsijana. Kunniakirjan ja 1 500 euron stipendin vastaanotti yrityksen hallituksen puheenjohtaja Ari Koivistoinen.
Hänen mukaansa merkittävä panos palkinnon saavuttamisessa on myös yrityksen toimitusjohtaja Jari Oksasella sekä työsuojelu- ja -turvallisuusasioista vastaavalla putkiasentaja Jari Pöyhösellä. Palkitseminen tapahtui Skanska Talonrakennus Oy:n turvallisuuskoulutustilaisuudessa Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalueella.
Kuopion talousalueella yli 30 vuotta toiminut putki- ja ilmastointiasennusyritys Kuopion Putkiapu Oy työllistää noin 30 henkilöä. Skanskan kanssa sillä on ollut tiivistä yhteistyötä lähes kymmenen vuotta muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan työmailla.
– KYS:in työmaa on erittäin esimerkillinen. Siellä ei meille eikä alihankkijoillemme ole sattunut yhdeksään vuoteen työtapaturmia, sanoi Skanska Talonrakennus Oy:n työsuojelupäällikkö Matti Eronen.
Lisätietoja: Matti Eronen, p. 040 5640330, email: matti.eronen@skanska.fi.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi