Jostain kummasta syystä monet tapaturmaraportit alkavat lauseella ”uhri oli perehdytetty laitteen käyttöön ja hän oli käyttänyt koneita usein” tai ”mies oli kokenut koneen käyttäjä”. Kokemus ei aina lisää turvallisuutta vaan pikemminkin tekee kaikesta paljon vaarallisempaa.
Nostimilla työskennellessä alussa on käytössä hidas ”kilpikonna-nopeus”, mutta kohta ei enää käytetäkään kuin nopeinta ”jänis-nopeutta”. Muutenkin huomiointikyky ja ns. kunnioitus laitetta sekä ympäristöä kohtaan vähenee ”en minä valjaita tarvitse, nopeasti siirrän tuon tuosta” -tyyliin.
Nostimia käytettäessä on monia vaaranpaikkoja. Nostimen käyttöön voi olla huono perehdytys tai koulutus. Nostimen tuenta voi pettää, jos maapohjan kantavuutta ei ole varmistettu. Olosuhteet (tuuli, lämpötila) voivat muuttua nopeastikin. Ulkopuolisia tai yläpuolisia esteitä ei riittävästi havainnoida. Turvallisuus saatetaan ehkä vain laiskuudesta laiminlyödä: ei käytetä valjaita tai nostimia ei tarkasteta. Eli toimitaan yleisesti ottaen varomattomasti ja työtä ei riittävästi suunnitella. Vaikka nostin valvookin useita asioita itse, on käyttäjän vastuulla, että nostinta käytetään turvallisesti!
Viime aikoina on tapahtunut ikäviä tapaturmia johtuen ulkopuolisista tai yläpuolisista esteistä. Nostimen käyttäjä on jäänyt puristuksiin työkorin ja ulkopuolisen esteen väliin. Kuolemiltakaan ei ole ikävä kyllä vältytty. Nostinvalmistajat ovat onneksi myös heränneet tähän ja puominostimiin tulee koko ajan uusia turvallisuuslaitteita puristumisen estämiseksi. Markkinoille on tullut puristumisenestolaitteita: sähköisiä versioita ja myös yksinkertaisempia työkoriin asennettavia turvakaaria. Kytkeytyessään laitteet pysäyttävät nostimesta kaikki liikkeet, osa laitteista tekee myös vastaliikkeen, jolloin pahemmasta puristuskiipelistä päästään pois. Myös hälytysvalo ja merkkiääni ilmoittavat kuuluvasti, että jotain normaalista poikkeavaa on tapahtunut. Vaikka nostimeen onkin asennettu puristumisenestolaite, on käyttäjän vastuulla, että nostinta käytetään turvallisesti!
Kokenut nostimen käyttäjä osaa käyttää nostimen varalaskua ja testaa sen ennen töiden aloitusta. Mutta miten tilanteessa, kun nostimen käyttäjä pyörtyy tai jää puristuksiin? Miten kaveri saadaan alas?? Hän oli ainoa, joka osaa nostinta käyttää… Pelastuslaitosta ja ambulanssia odotellessa menee tärkeää aikaa hukkaan elvytyksestä, jos uhria ei saada alas korista ja yläilmoista. On siis tärkeää, että koko työmaan porukan kanssa koneen varalasku käydään läpi ja kaikki opettelevat sen käytön. Joissain nostimissa varalasku sijaitsee ainoastaan alhaalla. Lisäksi eri valmistajilla ja nostinmalleissa voi olla erilainen varalasku ja se voi sijaita eri paikassa!
Nostinturvallisuudesta riittäisi asiaa useammankin kirjoituksen verran. Alla vielä muutama tärkeä pointti yhteenvetona, miten työskentely nostimilla tehdään turvallisesti.
1. Oikean nostimen valinta
Suunnittele työ ja käytä tarvittaessa asiantuntijan apua nostimen valinnassa. Näin työt tehdään kustannustehokkaasti ja turvallisesti.
2. Tarkista kone, tarkista hallintalaitteet
Muista aina nostimen päivittäistarkastus ennen työskentelyä.
3. Tarkista reitti, tarkista muuttuvat olosuhteet
Huomioi aina työskentelyalue, muu mahdollinen liikenne sekä mahdollisesti muuttuvat olosuhteet (maapohja, tuulikuorma).
4. Työn suorittaminen nostimella
Muista yleinen varovaisuus, käytä valjaita ja opettele varalasku.
5. Työn lopetus
Siirrä nostin turvalliseen paikkaan ja jätä kuljetusasentoon. Estä nostimen väärinkäytön mahdollisuus.
Ramirent Finland Oy on toteuttanut Työturvallisuuden harjoitusalueelle rastin henkilönostimien turvallisesta käytöstä. Käykää tutustumassa!
