Ensimmäinen koulutuspäivä on pidetty Työturvallisuuden harjoitusalueella Kuopiossa, kun sen muutamia harjoituskohteita esiteltiin koulutustarkoituksessa työsuojelun peruskurssin parille kymmenelle osallistujalle. Kurssilaisten palaute oli myönteistä. Parhaana pidettiin opastuksen käytännönläheisyyttä ja todenmukaisuutta sekä mahdollisuutta kysymyksiin ja keskusteluun.
Kurssipäivä sisälsi Työturvallisuuden harjoitusalueen kokonaisuuteen sekä toimintarasteihin tutustumisen lisäksi Kuopion Pelastuslaitoksen Petri Huttusen esitelmän oikeasta toiminnasta onnettomuustilanteessa ja Skanska Oy:n turvallisuuspäällikkö Matti Erosen esityksen yhteistyöstä, perehdyttämisestä ja työhönopastuksesta työmailla.
Tietoa jakoivat myös Jukka Mäkeläinen ja Hannu Karppinen Työturvallisuuskeskuksesta. Mäkeläinen korosti työntekijöiden perehdyttämisen tärkeyttä työtapaturmien torjunnassa. Rakennusalalla se korostuu vaihtuvan, koulutus- ja osaamistaustoiltaan hyvin erilaisen työvoiman sekä runsaan alihankkijaverkoston vuoksi.
Pelastusopiston harjoitusalueelle Etelä-Kuopion Korvaharjuun rakentuvalle Työturvallisuuden harjoitusalueelle valmistuu kesään 2017 mennessä noin 15 harjoituskohdetta. Toistaiseksi ovat valmistuneet rakennusliike Skanska Talonrakennus Oy:n työmaan turvallisuusjohtamista ja -dokumentaatiota käsittelevä harjoituskohde sekä suurten betonielementtien turvalliseen käsittelyyn ja säilytykseen opastava Lujatalo Oy:n kohde.
Työsuojelun peruskurssilaisille oli järjestetty näiden kiinteiden kohteiden oheen kaksi muuta koulutusrastia: betonipumppuauton vastaanoton ja käytön turvallisuusarviointi sekä 
henkilönostinlaitteen käyttökoulutus. Lisäksi käytiin läpi tapaturman tutkintaa. Rasteja olivat järjestämässä mm. Työturvakeskuksen, Skanskan, Ruduksen ja Cramon edustajat.
Kumppaniksi pääsee edelleen
Pelastusopiston projektipäällikkö Maarit Manninen kertoo, että Työturvallisuuden harjoitusaluetta ylläpitävällä ja koordinoivalla Pelastusopistolla on yli 30 sopimusyrityksen sekä yhteisön kumppaniverkosto.
– Sopimuskumppanit rakentavat harjoituskohteet ja käyttävät niitä työturvallisuuden koulutuksiinsa. Kumppanuusverkosto kasvaa edelleen ja mukaan pääsee 2 500 euron vuosimaksulla.
Mannisen mukaan alueella harjoitellaan käytännön työturvallisuustaitoja todellisia vaaratilanteita jäljittelevillä ja jopa sattuneita työtapaturmia esittävillä kohteilla.
– Oikeita ja vääriä toimintatapoja havainnollistetaan rinnakkain asioiden konkretisoimiseksi mieliin jäävästi mallinukeilla, oikeilla työvälineillä, -koneilla ja -rakenteilla sekä turvavarusteilla. On tärkeää, että työturvallisuusosaaminen leviää ja jää itämään työpaikoille koulutuksen jälkeen. Tietojen ja taitojen jakamisen lisäksi tavoitteena on asennemuokkaus, koska sillä on erittäin suuri merkitys työturvallisuudelle.
Rakennuselementtien oikeaan varastointiin työmailla opastava harjoituskohde esittää, mitä tapahtuu väärin kuormitetun ja asennetun, jopa toistakymmentä tonnia painavan elementtitelineen romahtaessa työntekijän päälle. Huonon esimerkin taustalla on kuolemaan johtanut työtapaturma. Oikeassa esimerkissä esitetään hyvin perustettu elementtiteline ja sen lisävarusteet kuten askelmallinen nousutie sekä putoamissuojaus. Lisäksi rastilla opastetaan turvavaljaiden käyttöön elementtien nostossa ja siirtämisessä.
Harjoituskohteita monille toimialoille
– Harjoituskohteita on valmistumassa talonrakentamisen lisäksi infrarakentamisen, teollisuuden sekä sähkö- ja energia-alan tarpeisiin. Alueen tehokkaalle hyödyntämiselle ja synergiaeduille on tärkeää, että siihen osallistuu yrityksiä eri toimialoilta. Työturvallisuuden harjoitusalueelle tulee erilaisiakin kohteita kuin mitä on Pohjois-Suomen turvapuistossa Oulussa sekä Rudus Turvapuistossa Espoossa. Turvapuistot ovat siten toisiaan täydentäviä, sanoo Maarit Manninen.
Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen pitää hyvänä, että harjoituksia voidaan räätälöidä yrityskohtaisesti.
– Koulutuksen todenmukaisuudelle ja aktiiviselle hyödyntämiselle on tärkeää, että sopimuskumppanit kantavat päävastuun rastien rakentamisesta ja koulutuksesta. Harjoitusaluetta on syytä kehittää ja päivittää työturvallisuuden uusien haasteiden, normien ja työvälineiden mukaan.
Asenne ja tietoisuus ratkaisevat
Skanska Talonrakennuksen turvallisuuspäällikkö Matti Eronen korostaa työmaiden johdon ja koko henkilöstön työturvallisuusosaamista sekä -asennetta.
– Turvallisuus ei synny sattumalta eikä kertatoimilla. Se on jatkuvaa, yhä parempaan työturvallisuuteen pyrkivää suunnitelmallista ja määrätietoista toimintaa.
– Lopullinen tavoite on nolla tapaturmaa. Se ei ole mahdoton saavuttaa, koska työtapaturmattomia työpaikkoja löytyy. Viime vuonna Suomen rakennustyömailla menehtyi 13 henkilöä ja koko Euroopassa yksistään putoamisturmissa yksi henkilö päivässä. Eriasteisia loukkaantumisia sattui Suomessa lähes 20 000. Yhden työtapaturman hinta on keskimäärin 8 500 euroa kustannusvaihtelun ollessa tosi suuri. Parantamisen varaa on paljon, jotta rakentaminen ei olisi tulevaisuudessa enää Suomen vaarallisin toimiala, sanoi Eronen.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi