Tänä vuonna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon on tullut 15 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Useissa näissä tapauksissa uhri on jäänyt joko liikkuvan koneen tai raskaan kaatuvan taakan alle tai puristunut koneenosien väliin. Koska vastaavia tapahtuu vuodesta toiseen, herää väkisinkin kysymys: ’Eikö näitä tapaturmia todellakaan voida estää mitenkään?’
Noin kolmasosassa viime vuonna sattuneista kuolemaan johtaneista tapaturmista henkilö jäi liikkuvan koneen tai kaatuvan taakan alle. Koneen kuljettaja ei joko huomannut vaara-alueella liikkuvaa henkilöä tai kadotti häneen näköyhteyden kesken työnteon. Jalankulkija puolestaan liikkui koneen vaara-alueella, eikä joko huomannut lähestyvää konetta, arvioi kuljettajan huomaavan hänet ajoissa tai oletti koneen kenties liikkuvan eri tavalla. Kts. esimerkkivideo: https://xn--typaikkakuolemat-nwb.fi/raportti/rakennusapumies-jai-kaivukoneen-alle/
Raskasta taakkaa siirrettäessä ja sen läheisyydessä työskenneltäessä ei välttämättä huomioida riittävällä vakavuudella sitä, mitä tapahtuu, jos jokin meneekin pieleen. Jos ollaan suoraan taakan alapuolella tai sen välittömässä läheisyydessä, ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta ehtiä alta pois taakan kaatuessa tai pudotessa. Ihminen saattaa myös ensimmäisenä reaktionaan yrittää ottaa kaatuvaa taakkaa vastaan sen sijaan, että yrittäisi hypätä pois.
Työmaalla onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota liikennejärjestelyihin ja pelisääntöihin: jalankulkijoille tulee järjestää ja merkitä omat kulkureitit erotettuna liikkuvista koneista. Jos tämä ei ole mahdollista, on oltava selkeät ohjeet, miten koneiden läheisyydessä tulee toimia, ettei vaaraa koneen tai siirrettävän taakan alle jäämisestä ole. Vastaavat pelisäännöt on oltava koneen kuljettajallakin: miten varmistaa, että kone huomataan ajoissa ja että se vieressä näkynyt kaveri on todellakin poistunut koneen läheisyydestä tai siirrettävän taakan vaara-alueelta ennen kuin konetta tai taakkaa siirretään.
Suurin osa 2018 kuolemaan johtaneista tapaturmista sattui kuitenkin henkilön työskennellessä yksin esimerkiksi konetta huoltaessa tai muussa asennustyössä: ’Mennyt tuntemattomasta syystä kauhan alle, kun kauha oli irronnut ja pudonnut päälle’, ’puristui koneen osien väliin ja kuoli’, ’jäi kuorma-auton hytin väliin puristuksiin’ , ’puristui hydraulisesti toimivan konepellin väliin’, ’kuoli jäätyään puristuksiin pyöräkuormaajan liikkuvien osien ja rungon väliin’. Oliko mahdollisina syinä esimerkiksi tietämättömyys, tietoinen riskinotto vai riskin aliarviointi? Turvallisen tekemisen varmistaminen saatetaan kokea liikaa aikaa vieväksi ja työlääksi -joskus jopa mahdottomaksi. Tapahtuman todennäköisyys voi tuntua mitättömän pieneltä tai sitä ei edes pysähdytä miettimään. Kun aikataulupaineet painaa päälle, kynnys riskinottoon madaltuu entisestään. Siksi yksi ennaltaehkäisevä tekijä onkin tunnistaa myös mahdolliset poikkeustilanteet ja niihin liittyvät vaarat sekä suunnitella turvalliset toimintatavat jo ennakkoon.
Vastaavien tapaturmien estämiseksi on luotava siis edellytykset turvallisen työn suorittamiseksi, panostettava ennakointiin ja suunnitteluun. Riskit on aina arvioitava ennen työn alkua. Mieluummin kysytään ennen töiden aloittamista esimerkiksi viisi kertaa ’MITÄ JOS..?’ kuin jouduttaisiin tapaturman jälkeen kysymään viisi kertaa ’MIKSI?’. Vaara-alueelta on oltava mahdollista pysyä poissa ja sieltä on pysyttävä poissa. Jos se ei ole mahdollista, luodaan sellaiset varmistukset, ettei tapaturmaa käytännössä voi sattua, vaikka jokin menisikin pieleen. Viimeisenä keinona on ohjeilla ja säännöillä estää tapaturma. Ohjeita noudatetaan ja noudattamista valvotaan.
Tietoisuutta siitä, miten ja millaisissa tilanteissa tapaturma voi sattua, miten vakavasti ja miten niitä voidaan välttää, tarvitaan jatkuvasti lisää. Asenteita voidaan muuttaa, jos jokainen ymmärtää miksi niitä pitäisi muuttaa. Työturvallisuuskeskus pyrkii osaltaan lisäämään myös tästä aiheesta tiedottamista ja kouluttamista. Vielä tämän vuoden puolella toteutetaan animaatio sisäisen liikenteen turvallisuudesta yhteistyössä Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa. Olethan kuulolla ja hyödynnä omissa koulutuksissasi Työturvallisuuskeskuksen muitakin aineistoja (https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut) ja Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisuja (http://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/tyopaikkakuolemat2/ ja https://työpaikkakuolemat.fi/)
Tapaturmaton vuosi 2019 – se on mahdollista.
