Digitalisaatio on yksi suurimmista elämäämme muovaavista megatrendeistä. Tietokoneet ja erilaiset älylaitteet ovat kiinteä osa elämäämme ja esineiden Internetin (Internet of Things, IoT) myötä ihmisten lisäksi entistä enemmän myös fyysiset objektit (kodinkoneet, asusteet, kellot, ajoneuvot jne.) ovat kytkettynä verkkoon ja jatkuvasti tavoitettavissamme. Työpaikoilla etsitään jatkuvasti digitaalisia ratkaisuja tehostamaan työn tekemistä. Digitalisaatio on aiheuttanut muutoksia myös työturvallisuuden moniin prosesseihin: muun muassa kulunvalvonta on digitaalista, kellokortit ”leimataan” sähköisesti, koulutukset ovat osin tai kokonaan verkkokoulutuksia ja työntekijöitä avustavat koneet ja laitteet ovat yleistyneet.
Digitalisaation tulevaisuuden ennustaminen on teknologian kehittymisnopeuden vuoksi haastavaa, mutta selvää on kuitenkin digitalisaatiokehityksen jatkuminen edelleen. Miten digitaalisuus vaikuttaa työturvallisuuden kehittämiseen ja kouluttamiseen? Seuraavassa esittelen kymmenen mielenkiintoista teknologiasuuntauksta ja digitaalista innovaatiota, jotka todennäköisesti tulevat vaikuttamaan työturvallisuuden kehittymiseen ja kouluttamiseen tulevaisuudessa.
1. Virtuaalinen todellisuus
Virtuaalinen todellisuus (Virtual reality, VR) on tietokonesimuloitu keinotekoinen ympäristö, joka voi simuloida todellista ympäristöä tai olla täysin kuvitteellinen. Virtuaalinen maailma voi näkyä käyttäjälle tietokoneen näytöllä, laajakankaalla tai päähän puettaville virtuaalilaseille. Virtuaaliseen todellisuuden voidaan tuoda myös äänimaailmaa tai tuntoaistiin perustuvia liikeärsykkeitä. VR-tekniikkaan pohjautuvat sovellukset ovat yleistyneet viime vuosina kotitalouksissa, kun pelikonsoleille ja älypuhelimille on kehitetty laitteita ja sovelluksia. Työturvallisuuteen liittyen virtuaalisen todellisuuden avulla on vuosikaudet koulutettu lentokoneen pilotteja, mutta myös esimerkiksi kaivinkoneen kuljettaja voidaan perehdyttää koneen käyttöön VR-simulaattorissa ennen työmaalle menoa. Käyttämällä virtuaalisia 3D-malleja voidaan testata prosesseja ja toimintatapoja virtuaalimaailmassa ennen niiden tekemistä reaalimaailmassa. Myös ensimmäiset täysin VR-pohjaiset työturvallisuuden koulutusratkaisut ovat jo markkinoilla: tästä esimerkkinä on Työterveyslaitoksen kehittämä Virtuario-ohjelma. Virtuaalisen todellisuuden ratkaisut kehittyvät huimaa vauhtia ja teknologian käyttö koulutus- ja suunnittelukäytössä tulee tulevina vuosina varmasti lisääntymään.
2. Lisätty todellisuus
Yksi tämän hetken kuumimmista teknologioista on lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR), jossa puettujen lasien tai näytöllä näkyvän todellisen maailman näkymään lisätään virtuaalista sisältöä. Tätä virtuaalista sisältöä voidaan usein myös käsitellä esimerkiksi käyttäjän omilla käsillä. Lisätty todellisuus on meille tuttua mobiilipelissä, jossa jahdataan virtuaalisia Pokemoneja sekä applikaatioilla, jotka lisäävät ruudun kautta katsottuna käyttäjälle pupun korvat tai koiran kuonon. Teknologia kehittyy nopeasti ja muun muassa AR-laseja lanseerataan markkinoille kiihtyvällä tahdilla, esimerkkeinä alan jättiläisten Googlen Glass ja Microsoftin Hololens 2-lasit. Lisätyn todellisuuden hyödyntämismahdollisuudet työturvallisuuden kehittämisessä hakevat vielä muotoaan, mutta esimerkiksi rakentamisen toimialalla tulevaisuudessa AR mahdollistaa arkkitehtien ja suunnittelijoiden yhteistyön reaaliajassa, jolloin voidaan sovittaa suunnitelmia ja prosesseja rakentamisen eri vaiheessa. Tietoa ja kuvia voidaan lisätä myös fyysisiin olosuhteisiin ja elementteihin esimerkiksi työmaakierroksella. Lisätyn todellisuuden avulla voidaan tunnistaa ja alleviivata riskejä erityisesti projektin monimutkaisemmissa vaiheissa. Tämä proaktiivinen toiminta mahdollistaa esimerkiksi täysin uudenlaisen rakennusinformaation jakamisen, joka alentaa projektin riskejä ja nostaa rakentamisen laatua. Voidaanko tulevaisuudessa AR-teknologiaa hyödyntää esimerkiksi työmaan jokaviikkoisilla TR-mittauksilla? Voisiko lisättyä todellisuutta olla esimerkiksi tarkastettavien kohteiden tarkistuslista, johon havainnot voidaan tehdä sormella tai ääniohjauksella ilman muistiinpanovälineitä?
3. Mobiilisovellukset
Puhelimien ja muiden älylaitteiden sovellukset ja niiden käyttö ovat lisääntyneet huimasti viime vuosina. Sovelluksista on tullut myös yritysten riskienhallinnan työkalu ja useat palveluntuottajat ovat kehittäneet mobiilisovelluksen järeämmän tietokonesovelluksen rinnalle. Talonrakennusteollisuudessa on jo nyt käytössä applikaatioita, joilla voidaan tehdä sähköisesti esimerkiksi läheltä piti-ja tapaturmailmoitukset, jakaa hyvät käytännöt tai tehdä työpaikan riskien ja vaarojen arvioinnit. Markkinoilla olevia applikaatioita voidaan hyödyntää myös työkalujen ja -koneiden paikannuksessa tai varastotilanteen tarkastamisessa nopeasti (esim. Hiltin ON!Track-sovellus). Markkinoilla on myös sovelluksia, jotka parantavat työturvallisuutta yksintyöskentelyssä. Sovelluksilla voi tehdä ilmoituksen muille yrityksen työntekijöille yksintyöskentelyn alkaessa ja antaa poikkeustilanteissa napin painalluksella hälytyksen muille työntekijöille tai tarvittaessa hälytyskeskukseen. Mobiilisovellukset, jotka ovat integroituna yritysten käytössä oleviin laatu- ja turvallisuusjärjestelmiin sekä työntekijän päällä olevaan puettavaan teknologiaan tulevat varmasti lisääntymään lähivuosina, kun nykyisistä sovelluksista saadaan hyviä käyttökokemuksia.
4. Verkkokoulutukset
Verkkokoulutukset ovat olleet oppilaitoksissa arkipäivää 2000-luvun, mutta viime vuosina erilaiset verkkokoulutusratkaisut ovat lisääntyneet myös työpaikoilla perehdyttämis- ja koulutuskäytössä. Myös työturvallisuuskoulutusta tarjoavat palveluntarjoajilla on täysin verkossa tapahtuvia työturvallisuuskursseja. Verkkokoulutuksien hyödyntämistä on kokeiltu myös kokonaisten toimialojen työturvallisuuden kehittämisessä. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa on yhteistyössä kehitetty ePerehdytys-verkkokoulutuksen työturvallisuusasioiden perehdytykseen. Ajatuksena ePerehdytyksessä on, että jokainen työntekijä tekee verkkokoulutuksen ennen työmaalle tuloa. Kun jokainen työntekijä on tehnyt yleisperehdytyksen jo etukäteen, voidaan työmaalla keskittyä heti työmaakohtaiseen perehdytykseen ja syventyä työmaan erityispiirteisiin. Ajan ja rahan säästämiseksi erilaisilla verkkoalustoilla sekä pilvipalveluissa tapahtuva koulutus tulee varmasti tulevina vuosikymmeninä lisääntymään, kun koulutuksiin saadaan lisää liikkuvaa kuvaa, ääntä, interaktiivisuutta ja pelillisyyttä.
5. Pelillistäminen
Tampereen yliopistossa vuonna 2015 tehdyn pelaajabarometrin mukaan suomalaisista 10-75-vuotiaista 60 % pelaa vähintään kerran kuukaudessa digitaalisia pelejä. Pelaamisesta on tullut siis merkittävä osa nykyajan kulttuuria ja yhteiskuntaa. Miten suomalaisten intoa digitaalisiin peleihin voitaisiin hyödyntää työturvallisuuden kouluttamisessa? Yksi vastaus tähän on nykyisten sovellusten pelillistäminen. Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöissä. Kuten edellisistä kappaleista käy ilmi, oli kyse sitten virtuaalitodellisuudesta, lisätystä todellisuudesta, mobiilisovelluksista tai verkkokoulutuksista, kaikista näistä löytyy jo nykyisellään paljon pelinomaisia elementtejä. Tulevina vuosina pelillisyys tulee lisääntymään entisestään työturvallisuuden koulutuskäytössä erityisesti nuorempien sukupolvien harjoitus- ja motivointityökaluna.
6. Dronet
Dronet ovat miehittämättömiä koptereita, joita ohjataan kauko-ohjaimella. Viime vuosina dronet ovat tulleet meille kaikille tutuksi videokuvauksen välineenä ja ne ovat yleistyneet viime vuosina myös kotitalouksissa teknologian halventuessa. Dronen käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin paljon laajemmat ja niiden käyttö työturvallisuuden parissa tulee lisääntymään tulevaisuudessa eri teollisuuden aloilla. Dronen käyttö erityisesti korkeiden kohteiden, vaikeakulkuisen maaston tai laajojen alueiden kartoituksessa voi olla perusteltua, koska dronella voidaan tehdä havaintoja, jotka muuten voisivat jäädä tekemättä. Talonrakentamisen alalla droneja voidaan käyttää muun muassa tonttien kartoitukseen ennen rakentamista, rakenteiden tarkastamiseen eri rakentamisvaiheissa ja turvakierroksilla vaarojen havaitsemiseen (video: Dronen käyttö rakennustyömaan havainnoinnissa, DJI Phantom 4 RTK). Taas teollisuudessa dronella voidaan tarkastaa helposti ja tarkasti laajoja pinta-aloja, kuten tehdasympäristöjä. Yhdistämällä dronen kameran näkymän lisättyyn todellisuuteen, voi käyttäjä nähdä reaaliajassa dronen kameran kuvan omien lasiensa kautta.
7. Robotiikka
Robotiikka on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina ja tulee kehittymään myös tulevaisuudessa. Robotteihin on jo tänä päivä saatu sisällytettyä tekoälyä, joka mahdollistaa niiden itsenäisen toiminnan, robotit havainnoivat ympäristöä ja reagoivat olosuhteisiin joustavasti niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Roboteilla voidaan teollisuudessa tai rakentamisessa tehdä vaaralliset, kuormittavat tai ergonomisesti vaikeat työtehtävät. Japanilainen AIST (Japan’s National Institute of Advanced Industrial Science and Technology) on kehittänyt robotiikkaa rakennusalalla ja rakentanut prototyypin robotista, joka pystyy tekemään ergonomisesti haastavan seinän levytystyön itsenäisesti. Robottien yleistyessä eri teollisuuden aloilla, ihmisten ja robottien välinen yhteistyö tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten saumattomasti tämä ”yhteistyörobotiikka” käytännössä toimii.
8. Puettava teknologia
Puettavalla teknologialla (Wearables) tarkoitetaan elektronisia laitteita, jotka voidaan pukea päälle. Tavallisella kuluttajalla puettava teknologia on viime vuosina voinut olla esimerkiksi älypuhelimen liitetty sykemittari, älykello, langattomat kuulokkeet tai pelikonsolin VR-lasit. Työturvallisuusratkaisuna puettava teknologia voi olla esimerkiksi työvaatetuksen, henkilökohtaisten suojavälineiden ja älylaitteen keskenään keskusteleva yhdistelmä. Teknologia voi valvoa ympäristöä ja ilmoittaa vaaroista, kuten lähestyvästä työkoneesta, elintoimintojen häiriöistä, ilman epäpuhtauksista, alhaisesta happipitoisuudesta, kuumuudesta tai huonosta ergonomiasta ja melusta. Teknologia voidaan pukea päälle myös seurantaa varten ja se voi tuoda käyttäjälle erilaisia älykkäitä toimintoja: sen avulla voidaan esimerkiksi vaihtaa tietoa verkossa palveluntarjoajien, kollegoiden ja muiden laitteiden kanssa. Puettu teknologia voidaan ohjelmoida myös hälyttämään apua itsenäisesti sijaintitiedolla, jos se havaitsee ongelmia. Markkinoilla on jo nyt kypärään kiinnitettäviä ratkaisuja, joissa on integroituna työvalo, kamera, värinähälytys, hälytyspainike ja puhelin ääniohjauksella.
9. Bioninen ulkoinen tukiranka
Bioninen ulkoinen tukiranka (Exoskeleton) on puettava apuväline, joka tuottaa tai vahvistaa ihmisen liikettä. Markkinoilla on koko vartaloa tukevia tukirankoja, mutta tuki voidaan kohdentaa työtehtävän mukaan aina yksittäiseen niveleen. Tukirangalla voidaan vahvistaa esimerkiksi jalkojen voimaa vaativissa nostoissa tai käsien voimaa työskenneltäessä raskaalla työkalulla hartialinjan yläpuolella. Markkinoilla on myös selkää tukevia tukirankoja, jotka varmistavat työntekijän taakan noston ergonomisesti oikein ja vähentävät selän kuormitusta. Seisomatyötä tekevien avuksi ovat tulleet seisomista tukevat tukirangat, jotka tukevat työntekijää työtuolin tavoin. Ergonomisesti vaikeat ja voimaa vaativat työvaiheet sekä toistotyö ovat niin rakentamisessa kuin teollisuudessa suuria haasteita ja uusia ratkaisuja näihin haasteisiin haetaan jatkuvasti. Esimerkiksi autoteollisuudessa Ford on kokoonpanolinjallaan testannut ylävartalon puettavaa tukirankaa. Fordin tehtaalla yksittäinen työntekijä saattaa toistaa pään yläpuolista asennusliikettä 4600 kertaa päivässä. Kokeilussa työntekijöiden pään yläpuolisesta työskentelystä ja huonosta ergonomiasta johtuvat ongelmat ovat pudonneet 90 %. Bionisten ulkoisten tukirankojen käyttö erityisesti ergonomisesti vaativissa työtehtävissä tulee todennäköisesti lisääntymään, kun tekniikka kehittyy ja halpenee.
10. Materiaalia lisäävä tulostus
Materiaalia lisäävaä tulostus (3D- ja 4D-tulostus) on prosessi, jossa kolmiulotteisesta digitaalisesta mallista tehdään fyysinen objekti. Valmistus tapahtuu koneellisesti asettamalla tai ”tulostamalla” materiaalia useita päällekkäisiä kerroksia. 4D-tulostuksessa on 3D-tulostukseen lisättynä aika neljäntenä ulottuvuutena, jolloin tuotettu esine voi muuttua ajan myötä ympäristön muutosten mukaisesti. Suurelle yleisölle 3D-tulostaminen on tullut tutuksi pienempien objektien tekemisestä, mutta talonrakennusteollisuudessa on jo nyt markkinoilla ratkaisuja, joilla kokonainen talo voidaan tehdä 3D-tulostustekniikalla joko betonista tai tiilistä latomalla (video: Maailman suurin 3D tulostuksella tehty talo, Apis Cor). On mielenkiintoista nähdä, miten 3D-tulostus muuttaa rakennusalaa, vai muuttaako? Tehdäänkö tulevaisuudessa esimerkiksi betonielementtitalot 3D-tulostamalla työmaalla, jolloin myös raskaiden elementtien kuljetuksessa, nostamisessa ja pystyttämisessä tapahtuvat tapaturmat jäisivät historiaan? Tämän aika näyttää.
PS. On kuitenkin muistettava, että vaikka digitalisaation hyödyt saattavat näyttäytyä ylivertaisina, digitalisaatio tuo tullessaan uudentyyppisiä ergonomisia, organisatorisia ja psykologisia haasteita työpaikoilla. Yritysten työntekijät voivat nähdä esimerkiksi uudet työnteon seurannan mahdollistavat sovellukset digitaalisena piiskana, uutena kurin ja valvonnan muotona. Jotkut voivat kokea myös uusien sovellusten käytön oppimisen raskaana. Myös nämä riskit tulisi yrityksissä huomioida ennen digitaalisten teknologioiden ja sovellusten käyttöönottoa.
